| |
|
| |
 |
|
| |
Säteilyturvakeskus suuntaa valvontaansa säteilylain ja Säteilyturvakeskuksen strategian mukaisesti aiempaa riskiperusteisemmin.
STUKin toimistopäällikkö Petra Tenkanen-Rautakosken mukaan säteilyn käyttäjät huomaavat entistä riskiperusteisemman lähestymistavan siinä, että STUK keskittyy valvonnassa aiempaa enemmän tiettyyn teemaan ja pyrkii saamaan siitä tehokkaasti kattavan käsityksen. Apuna STUK käyttää aiempaa yleisemmin valvontakyselyitä, joiden avulla voidaan rakentaa tilannekuva ja jonka perusteella valvontaa voidaan suunnitella ja suunnata. STUK haluaa entistä enemmän vaikuttaa valvonnalla siihen, että toiminnanharjoittajille muodostuu hyvä turvallisuuskulttuuri ja sitä kautta varmistaa säteilyturvallisuuden.
”Käyttöpaikoilla tehtävissä tarkastuksissa perehdytään hiukan aiempaa syvemmin valittuun teemaan eikä tarkasteta toimintaa kaikenkattavasti”, Tenkanen-Rautakoski toteaa. Säteilylainsäädännön uudistus on tuonut paljon muutoksia ja valvontaa pyritään nyt suuntaamaan muuttuneisiin asioihin. Alkuvaiheessa kuvantamisen tarkastusten teemoja ovat hänen mukaansa oikeutusarvioinnin edellytysten toteutuminen käytännön työssä ja uusien säädösten myötä tarkentuneiden vastuiden ja tehtävien muutokset. Isotooppilääketieteessä teemat ovat avolähteiden logistiikka ja turvallinen käsittely.
Käyttöpaikoilla uusi valvontakäytäntö näkyy siinäkin, että STUK ei tee tarkastuksia käyttöpaikoille yhtä säännönmukaisesti kuin tähän asti. ”Tässä korostuu säteilyn käyttäjien tekemä omavalvonta”, sanoo Tenkanen-Rautakoski. Toisaalta STUK raportoi aiempaa laajemmin valvonnan tuloksista ja tätä kautta myös ne toiminnanharjoittajat, joita ei ole tarkastettu, saavat tietoa tilanteesta ja voivat tarkastella omia toimintatapojaan.
Ensimmäiset valvontakyselyt on jo tehty
STUK on tehnyt ensimmäiset uuden mallin mukaiset valvontakyselyt isotooppilääketieteen optimointikäytännöistä ja parjhaillaan tehdään kyselyä kuljetettavien läpivalaisulaitteiden käytöstä leikkaussalien ulkopuolella. Lisäksi viimeistelyvaiheessa on kysely, jolla selvitetään kuvantamisyksiköiden käytössä olevia henkilöstöresursseja sairaanhoitopiirien tasolla.
Uuden järjestelmän mukaiset tarkastukset STUK aloittaa loppukesästä. Vielä ei siis ole kokemusta siitä, miten valvottavat ottavat uuden käytännön vastaan.
Petra Tenkanen-Rautakoski korostaa, että uudessa järjestelmässä toiminnanharjoittajat saavat entistä enemmän vastuuta ja heidän on mahdollista järjestää toiminta eri tavoin – kunhan säteilyturvallisuus on riittävän hyvin varmistettu. Viranomainen ei enää osoita yhtä mallia, jonka mukaan voidaan yksiselitteisesti todeta ovatko asiat kunnossa vai eivätkö ole.
Muutoksen tavoite ei ole vähentää tarkastuskäyntejä, mutta jossakin määrin näin saattaa käydä. Tarkastusten väheneminen ei Tenkanen-Rautakosken käsityksen mukaan ole myöskään valvottavien ensisijainen toive. Tarkastukset on koettu hyviksi. Toisaalta STUK tietää, että toiminnanharjoittajat ovat pääosin vastuullisia ja osaavia. Siksikin valvonnassa ei tarvitse keskittyä pelkästään perusasioiden tarkastamiseen käyttöpaikoilla. Olennaista on, että vastedes tarkastuksen sisältö vaihtelee aiempaa enemmän, ja niissä keskitytään syvemmin valittuun tarkastettavaan asiaan ja varmistetaan olemassa olevan ohjeistuksen lisäksi säteilyturvallisuuden toteutuminen käytännössä. Valvotaan siis toimintatapoja.
”Paperit, eli suunnitelmat, laatutavoitteet ja toimintatapojen määrittelyt ovat myös tärkeitä, mutta pelkästään niillä ei luoda turvallisuutta”, toteaa Tenkanen-Rautakoski.
Myös valvojilla on opeteltavaa
STUKissa säteilyn lääketieteellisen käytön valvontaa kentällä tekee kymmenen tarkastajaa ja kaksi apulaistarkastajaa. Uusi tapa valvoa on heillekin oppimisen paikka. Uudistetuissa säädöksissä painottuu turvallisuuskulttuuri ja parhaillaan on vasta muodostumassa käsitys siitä, miten turvallisuuskulttuuria valvotaan ja havainnoidaan. Lääketieteellisen säteilyn käyttäjien joukko on kuitenkin melko monimuotoinen ja senkin takia asiassa on pohdittavaa ja opittavaa.
Päätökset ja ilmoitukset selkeästi erilleen
Uusien säteilysäännösten tuoma muutos on se, että ilmoituksella kerrottavat muutokset ja muutokset jotka vaativat STUKin päätöksen, erotetaan entistä selvemmin toisistaan. Päätöstä on aina haettava etukäteen eikä toimintoa piodä aloittaa ilman päätöstä.
STUKin päätös tarvitaan esimerkiksi tilanteissa, joissa toiminnanharjoittaja tai säteilyturvallisuusvastaava vaihtuu. Päätöstä pitää hakea STUKilta myös ennen kuin toiminta siirretään uuteen paikkaan tai toiminnanharjoittaja ottaa käyttöön itselleen uuden tyyppisen röntgenlaitteen, alkaa käyttää laitteita uudessa tilassa tai tekee muita muutoksia säteilysuojausjärjestelyihin tai rakenteellisiin suojauksiin.
Ilmoituksen tekeminen STUKille riittää, jos toiminnanharjoittajan yhteystiedot muuttuvat, säteilyn käytöstä luovutaan tai säteilylähde tai –laite poistetaan käytöstä. Ilmoitus riittää siinäkin tapauksessa että uusi käyttöön otettava röntgenlaite on vastaava kuin toiminnanharjoittajalla on jo ollut käytössä, eikä säteilysuojausjärjestelyihin tai rakenteellisiin suojauksiin tarvitse tehdä muutoksia.
Ilmoitus on tehtävä STUKille viimeistään kahden viikon kuluessa muutoksen toteuttamisesta. |
|
| |
| |
Säteilyturvakeskukseen ilmoitetaan niin tapauskohtaisia, kuin vuosittain koottuja lukumääräilmoituksia terveydenhuollossa tapahtuvista poikkeavista tapahtumista.
Viime vuonna muun muassa käsidesi aiheutti haittaa ja ihmisiä kuvattiin eläinröntgenissä.
- Säteilyturvakeskuksen tietoon tuli epäily, että eläinlääkäriasemalla on lupaehtojen vastaisesti otettu ihmisistä raajaröntgenkuvia. Tarkemman selvityksen jälkeen kävi ilmi, että kuvauksia oli tehty toiminnanharjoittajan tietämättä. Toiminnanharjoittaja oli tapausten tultua ilmi jo tiukentanut omia käytäntöjään ja antoi Säteilyturvakeskukselle selvityksen tapahtuneesta sekä siitä seuranneista toimenpiteistä.
- Kuvattaessa osastokuvauskoneella makuuthorax-kuvausta oli laitteen kuvauksessa käyttämää mAs-arvoa nostettu hieman oletusarvosta. Kuvan oton jälkeen huomattiin, että kuva oli palanut puhki. Tarkastettaessa kuvausarvot havaittiin, että kuvaus on tapahtunut suurimmalla mahdollisella mAs-arvolla. Syynä tälle on laitteen kosketusnäytöllä ollut tai tullut sormesta säätäessä tullut käsidesi. Kosteus kosketusnäytössä aiheutti ko. säätönappulan jäämisen jumiin. Potilaan säteilyaltistus oli 200-kertainen normaaliin keuhkokuvaukseen verrattuna. Laitteen ominaisuus on jatkossa tiedossa ja edellyttää käyttäjältä erityistä tarkkaavaisuutta ja tarvetta kuvausarvojen varmistukseen.
Tiedot edellisvuoden aikana STUKiin ilmoitetuista säteilyturvallisuuspoikkeamista raportoidaan Säteilyn käyttö ja muu säteilylle altistava toiminta –vuosiraporteissa. Raportissa on yhteenvetoja sekä muutama esimerkkitapaus eri aloilla ilmoitetuista tapahtumista. Raportit ovat saatavilla Julkarista lähiaikoina: http://www.julkari.fi/.
Uuden lain myötä säteilyturvallisuuspoikeamien ilmoituskäytännöt ovat muuttuneet. Uudet ohjeet ovat STUKin sivuilla ja löytyvät täältä.
|
|
| |
|
| |
| |
Säteilyaltistuksen optimointi on yksi säteilyn käytön periaatteista oikeutus- ja yksilönsuojaperiaatteiden ohella. STUK teki vuoden 2019 keväällä kyselyn kaikille 24:lle isotooppikuvantamisyksiköille Suomessa. Siinä selvitettiin optimointikäytäntöjä yleisellä tasolla, kuten esimerkiksi kuvausprotokollien muutoksia optimointitarkoituksessa.
Kyselyn tulosten perusteella optimointi käsitetään moniammatilliseksi prosessiksi. Erityisesti lääkäriresurssien puutteen ja kiireen koettiin rajoittavan optimointityötä. Yllättävää oli, ettei monessakaan yksikössä ole kirjallista ohjeistusta optimointiin ja ettei uuden laitteen käyttöönotto aina käynnistä optimointia. Uudet kansalliset ja kansainväliset ohjeet olivat yleisin syy optimointiin. Optimoinnin tavanomaisia syitä olivat myös itsearvioinnissa esille nousseet seikat ja kollegoiden antamat vinkit.
Optimoinnin pääasiallinen tavoite oli kuvanlaatu. Yhdessäkään tapauksessa sen ei raportoitu heikenneen liikaa. Toisaalta noin puolessa tapauksissa annettua aktiivisuutta tai kuvalaatua ei muutettu.
Keskimäärin optimointia tehtiin munuaisfunktiotutkimuksessa kahdesti, luustokuvauksessa kerran, ylä-kehon PET-tutkimuksessa puolitoista kertaa ja koko kehon PET-kuvauksessa kahdesti kymmenessä vuodessa.
STUK kannustaa alan toimijoita kirjallisesti ohjeistettuun, systemaattiseen ja dokumentoituun optimointiin. Optimoinnin tulisi olla myös nykyistä taajempaa. Selvityksen tuloksia on tarkoitus esitellä Euroopan isotooppilääketieteen järjestön EANM:n kokouksessa syksyllä 2019. STUK ottanee optimoinnin yhdeksi isotooppilääketieteen tarkastusohjelman painopisteeksi vuodelle 2020.
|
|
| |
| |
Tarjolla tietoa ja keskustelua muun muassa näistä aiheista:
- Säteilylainsäädännön uudistuminen
- Turvallisuuskulttuuri ja säteilyturvallisuus työssä
- Säteilytoiminnan arviointi, auditointi ja valvonta
- Säteilysuojelu isotooppi- ja sädehoitotoiminnassa sekä röntgentoiminnassa
|
|
| |
| |
Säteilylain nojalla annetut STUKin määräykset ovat osoitteessa www.stuk.fi/saannosto/stukin-maaraykset.
Oikeudellisesti sitovilla määräyksillä STUK tarkentaa lain sisältöä.
Samasta osoitteesta löytyvät myös STUKin ydinenergialain nojalla antamat määräykset.
|
|
|
