| |
|
| |
|
|
| |
Säteilyturvakeskus selvitti vuonna 2019 valtakunnallisesti julkisen terveydenhuollon radiologisten yksiköiden henkilöstöresurssien riittävyyttä, resurssivajauksen vaikutuksia toimintaan sekä säteilylain uudistuksen vaikutusta resurssien tarpeeseen.
Terveydenhuollon valvontaraportti julkaistiin heinäkuussa. |
|
| |
| |
|
| |
|
|
| |
Annosten pieneneminen selittyy suurelta osin työtapojen parantumisella ja uusien säteilysuojelun kannalta optimoitujen laitteiden käyttöönotolla. Annosten lisäksi laskua on havaittu henkilökohtaisessa annostarkkailussa olevien henkilöiden lukumäärissä.
Hiukan lisää asiasta tästä aukeavassa jutussa. |
|
| |
|
| |
| |
Säteilylaissa 859/2018 säteilytoimintaa harjoittavia edellytetään laatimaan säteilytoiminnan turvallisuusarvio ja lähettämään se STUKin vahvistettavaksi. Turvallisuusarviossa toiminnanharjoittaja tunnistaa toiminnassaan olennaiset säteilyn käyttöön liittyvät riskitekijät ja kuvaa menettelyt, joilla riskejä minimoidaan.
Turvallisuusarvion laatimiseen annettiin säteilylaissa kahdeksantoista kuukauden siirtymäaika, joka umpeutui kesäkuussa 2020.
Tähän mennessä lähes kaikki (96 %) terveydenhuollon ja eläinlääketieteen säteilyn käytön luvanhaltijat ovat lähettäneet turvallisuusarvion STUKin vahvistettavaksi ja turvallisuusarvioista neljä viidennestä on vahvistettu (80 %).
STUKin vastaanottamat turvallisuusarviot ovat olleet pääsääntöisesti huolellisesti laadittuja ja niissä on otettu huomioon keskeiset säteilyturvallisuuteen vaikuttavat näkökohdat.
STUK on arvioinut turvallisuusarvioissa olevien puutteiden merkittävyyttä tapauskohtaisesti toiminnan laajuudesta ja laadusta riippuen. Tyypillisiä puutteita turvallisuusarvioissa ovat olleet epäjohdonmukainen säteilyaltistuksen luokittelu, puuttuvat annosrajoitukset ja puutteellisesti kuvatut menettelyt säteilyturvallisuuden varmistamiseksi ja säteilysuojelun optimoimiseksi.
Turvallisuusarvion tarkoituksena on ollut antaa toiminnanharjoittajille työkalu toiminnan itsearviointiin ja auttaa keskeisten säteilyturvallisuusnäkökohtien huomioimisessa. STUKin strategian mukaisesti valvontaa kohdennetaan riskitietoisesti. Toiminnanharjoittajien tekemät turvallisuusarviot ovat osana ohjaamassa STUKin valvontaa.
|
|
| |
| |
Säteilyturvakeskus on yhdessä suomalaisten PET-kuvantajien kanssa selvittänyt eroja kvantitatiivissa PET-kuvissa. Meneillään olevan tutkimuksen tuloksia esiteltiin Euroopan isotooppilääketieteen järjestön (EANM) konferenssissa lokakuussa. Alustavien tulosten mukaan pienten kohteiden kuvantamisessa kuvista määritetyt aktiivisuuskonsentraatiot voivat vaihdella noin kolmanneksella.
Tutkimusaineisto kerättiin mittaamalla NEMA-2018 IQ -fantomi kussakin yksikössä. Kuvauksissa käytettiin kaikille yhteistä ja yksikön omaa protokollaa. Yhteensä kuvattiin neljällätoista eri laitteella kaksikymmentä kertaa kullakin. Tuloksista määritettiin aktiivisuuskonsentraatioiden huippu-, keski- ja maksimiarvot. Tulosten perusteella huippuarvo on muita parempi aktiivisuuskonsentraation mitta.
Säteilyturvakeskus julkaisee aiheesta tiiviin selvityksen omassa julkaisusarjassaan. Lisäksi aiheesta on tekeillä on tieteellinen artikkeli sairaaloiden ja säteilyturvakeskuksen yhteistyönä.
|
|
| |
| |
Säteilyturvakeskus muistuttaa aktiivisuusmittareita koskevista kalibrointivelvoitteista. Aiempi kumotun ohjeen ST 1.9 mukainen menettely ei täytä nykyisiä vaatimuksia. STUK järjestää aiheesta verkkoseminaarin alkuvuodesta 2021.
Aktiivisuusmittareita käytetään lääketieteellisen altistuksen mittaamiseen, joten ne on kalibroitava kahden vuoden välein (S/6/2018, 15 §). Kalibroinnilta edellytetään jäljitettävyyttä (SätL 59 §). Tämä tarkoittaa katkeamatonta vertailujen ketjua, jolla sidotaan mittauksen tulos korkeamman tason vertailumittaan (primäärinormaali). Ketjun kaikille kalibroinneille on määritettävä ja ilmoitettava epävarmuus.
Aktiivisuusmittareiden kalibrointitodistuksiin on kiinnitettävä huomiota. Tarkastuksissa on todettu, etteivät kaikki aktiivisuusmittareiden kalibrointitodistukset täytä standardin ISO 17025:2017 vaatimuksia. Vaikka asiakirja olisi nimetty kalibrointitodistukseksi (calibration certificate), voi kysymyksessä olla testaustodistus. Näissä todistuksissa on todettu radionuklidikohtaisesti mitatun lukuarvon olevan tiettyjen rajojen sisäpuolella, mutta kalibrointikerrointa ei ole annettu. Kalibrointitodistuksissa on havaittu puutteita myös jäljitettävyyden esittämisessä, laatujärjestelmän kuvauksissa ja mittauksen epävarmuuksien ilmoittamisessa.
|
|
| |
| |
Kansainvälinen atomieneriajärjesö IAEA on julkaissut EPR (Emergency Preparedness and Response) -sarjan julkaisun Guidance for Medical Physicists Responding to a Nuclear or Radiological Emergency sekä siihen liittyvän taskuoppaan.
Julkaisusta löytyy käytännön esimerkkejä muun muassa altistuksen määrittämisestä erilaisissa säteilyturvallisuuspoikkeamissa ja hyödyllisiä vinkkejä niihin varautumista varten. Sitä voisi käyttää hyväksi sairaaloiden omien ohjeiden päivittämisessä.
Kyseessä ei kuitenkaan ole IAEA:n suositus, vaan alemman tason käytännönläheinen julkaisu. Se ei ole käynyt läpi laajaa valmisteluprosessia suositusten tapaan, vaan on kirjoittajien näkemys asiasta eikä kaikilta osin linjassa IAEA:n GSR Part 3:n kanssa, joka vastaa EU:n säteilyturvallisuusdirektiiviä.
Näin ollen tässä julkaisussa esitetään sovellettavien tietojen lisäksi joitakin asioita, jotka eivät ole linjassa myöskään oman säteilylakimme kanssa. Lukiessa kannattaa siis pitää tämä mielessä, ja hyödyntää käytännön ohjeistusta soveltuvin osin.
|
|
|
