|
|
|

Säteilyn käyttäjät voivat entistä vapammin harkita, miten huolehtivt säteilyturvallisuudesta. STUKin tarkastukset säteilyn käyttöpaikoilla kuitenkin jatkuvat. Kuva: Sampsa Kaijaluoto |
|
|
Yksi uuden säteilylain ja säädösuudistuksen mukanaan tuoma oleellinen muutos on, että toiminnanharjoittaja voi aiempaa joustavammin järjestellä toimintansa sopivaksi katsomallaan tavalla, kunhan säteilyturvallisuuden vaatimukset täyttyvät. Säädökset eivät enää ole yhtä yksityiskohtaisia kuin ennen.
Aiempaa enemmän hankinnanvaraa toiminannharjoittajilla on esimerkiksi säteilyturvallisuusvastaavan sijaisjärjestelyissä ja säteilyturvallisuuspoikkeamista ilmoitamisessa. Myös ohjeistus, joka koskee mahdollisen raskauden selvittämistä ennen tutkimuksia, toimenpiteitä tai hoitoja on muuttunut samaan suuntaan.
Lue lisää |
|
|
|
Suomessa tehtiin vuonna 2018 kuusi miljoonaa röntgentutkimusta ja -toimenpidettä. Lisäksi raportoitiin 1,1 miljoonaa magneetti- ja ultraäänitutkimusta ja -toimenpidettä. Radiologisten tutkimusten määrää on seurattu vuodesta 1984 ja tänä aikana muiden kuin hammasröntgentutkimusten kokonaismäärä on laskenut noin viidenneksen. Viime vuosien aikana röntgentoimenpiteet, TT-tutkimukset ja hammastutkimukset ovat lisääntyneet samalla kun tavanomaisten röntgentutkimusten ja varjoainetutkimusten määrä on vähentynyt. Vuoteen 2015 verrattuna tutkimusten kokonaismäärä kasvoi vain vähän.
Säteilylaissa on STUKin tehtäväksi säädetty koota ja julkaista valtakunnalliset arviot säteilyn lääketieteellisestä käytöstä aiheutuvista säteilyaltistuksista ja niiden kehittymisestä. STUK kokosi vuoden 2018 radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärät aikuis- ja lapsipotilaiden osalta. Keräyksessä noudatettiin Suomen Kuntaliiton luokitusta radiologisille tutkimuksille ja toimenpiteille. Tutkimusmäärien kerääminen ja tutkimusmääristä tehtävät koonnit ja raportit ovat mahdollisia vain toiminnanharjoittajien tekemien tutkimusmääräilmoitusten ansiosta.
Lue lisää |
|
|
|
15.12.2019
päättyy siirtymäaika säteilyturvallisuusasiantuntijan käytölle
15.6.2020
päättyy siirtymäaika turvallisuusarvion laatimiseksi.
Lue lisää |
|
|
|
Kliinisellä koekäytöllä voidaan tarkoittaa muun muassa laitekehityksen aikana tapahtuvaa potilaiden kuvantamista tai terveydenhuollon yksikön suorittamaa laitteiden koekäyttöä laitehankintaprosessin yhteydessä. Laitteen koekäytössä säteilyä kohdistetaan potilaaseen lääketieteellisistä syistä. Tällöin toiminnasta vastaavalla toiminnanharjoittajalla tulee olla turvallisuuslupa, joka oikeuttaa säteilyn lääketieteelliseen käyttöön, ja toimintaan osallistuvien henkilöiden ja turvallisuusluvassa mainittujen vastuuhenkilöiden tulee täyttää lainsäädännössä säteilyn lääketieteellisessä käytössä vaaditut pätevyysvaatimukset.
Aiemmin tämä vaatimus ei käytännössä ole toteutunut, sillä koekäytettävät laitteet ovat tyypillisesti olleet laitevalmistajan tai laitekauppiaan turvallisuusluvassa, joka ei sisällä lupaa säteilyn lääketieteelliseen käyttöön.
Lue lisää |
|
|
|
Säteilyturvakeskus on mukana yleiseurooppalaisessa kampanjassa, jonka tavoitteena on vähentää tarpeetonta altistumista säteilylle lääketieteellisissä tutkimuksissa.
Euroopan säteilysuojeluviranomaisten yhdistyksen HERCAn (Heads of the European Radiological Protection Competent Authorities) kampanja on suunnattu erityisesti lääkäreille, jotka lähettävät potilaita lisätutkimuksiin. Siinä heitä muistutetaan asioista, jotka pitää selvittää ennen päätöstä radiologiseen tutkimukseen lähettämisestä.
HERCA Awareness -kampanja 2019:n suomenkielinen aineisto on STUKin nettisivuilla.
HERCAn oma kampanjasivu. |
|
|
|
|
|
Tampere talolla järjestettiin loka-marraskuun vaihteessa 43. Sädeturvapäivät. Ysi tapahtuman teemoista oli säteilylainsäädännön uudistuminen. STUK esitteli säädösuudistuksen vaikutuksia sekä STUKin strategien mukaisia muutoksia valvontakäytäntöihin.
STUKlaisten esitykset ovat nähtävissä STUKin www-sivuilla.
|
|
|
|
Säteilyturvakeskuksen mittanormaalilaboratorion matalaenergisten röntgensäteilylaatujen pulssinkorkeusspektrit mitattiin germaniumilmaisimella. Mittauksien avulla lasketut muunnoskertoimet ilmakermasta annosekvivalenttiin tarkentavat säteilysuojelumittareiden kalibrointeja. Tämän johdosta säteilyannoksen mittaamiseen käytettävät ilmaisimet saadaan kalibroitua entistä tarkemmin röntgensäteilylle.
STUK-TR 30. Helsinki; Säteilyturvakeskus: 2019.
Pohjoismaiset dosimetrialaboratoriot (Suomi, Ruotsi, Norja ja kaksi laboratoriota Tanskasta) tekivät mittausvertailun sädehoidon annosmittauksissa käytettäville ionisaatiokammiolle. Vertailussa oli käytössä sylinteri- ja tasolevykammiot sekä näihin liittyvä elektrometri. Vertailussa määritettiin kalibrointikerroin veteen absorboituneelle annokselle Co-60-säteilyllä sekä joitakin mittauksissa käytettäviä korjauskertoimia. Kaikki mittaustulokset olivat erittäin lähellä toisiaan mittausepävarmuus huomioiden ja vertailun tulos tukee hyvin kaikkien laboratorioiden mittauskykyä.
STUK-TR 31. Helsinki; Säteilyturvakeskus: 2019
|
|
|
|
Säteilyturvakeskus toteutti kyselyn kuljetettavien läpivalaisulaitteiden käytöstä terveydenhuollon päivystysyksiköissä. Kyselyn vastausten perusteella kymmenen toiminnanharjoittajaa ilmoitti käyttävänsä C-kaarta päivystysyksikössä pääosin kipsauksien yhteydessä keskimäärin 150 toimenpiteessä vuodessa. Osa vastaajista ilmoitti tekevänsä läpivalaisulaitteella myös primaaridiagnostiikka sekä kontrollikuvauksia.
Keskimäärin päivystysyksiköissä oli koulutettu noin 50 terveydenhuollon ammattihenkilöä laitteen käyttöön.
Lääketieteellisen altistuksen vastuiden osalta menettelyt vastasivat pääosin säteilylain vaatimuksia. Yhden yksikön vastauksessa todettiin, että lääkintävahtimestarit, sairaanhoitajat tai lähihoitajat käyttävät säteilylain vastaisesti läpivalaisulaitetta itsenäisesti ilman lääketieteellisestä altistuksesta vastuussa olevan henkilön läsnäoloa toimenpidehuoneessa. Kyseiselle toiminnanharjoittajalle lähetettiin vaatimus muuttaa toimintatapa lain mukaiseksi määräaikaan mennessä.
Kyselyn tuloksiin voi tutustua tarkemmin osoitteessa http://www.julkari.fi/handle/10024/138805
|
|
|