| |
|
| |
|
|
| |
Toiminnanharjoittaja vastaa siitä, että säteilytoimintaa harjoittava organisaatio muutetaan uuden säteilylain vaatimusten mukaiseksi. Käytännössä muutokset eivät ole kovin suuria.
Lainsäädännön uudistus muuttaa työpaikkojen rooleja ja vastuita. Vastaavan johtajan tehtävä poistuu ja tilalle tulee säteilyturvallisuusvastaava. Uusi laki tuo toiminnanharjoittajan avuksi myös kokonaan uuden ammattikunnan, säteilyturvallisuusasiantuntijan.
Lue lisää |
|
| |
| |
Säteilytoimintaan liittyvä säännöstöuudistus ja EU:n tietosuoja-asetuksen vaatimukset aiheuttavat muutoksia myös annosrekisterin sisältöön ja tietojen saatavuuteen rekisteristä.
Sisällön kannalta suurin muutos liittyy ulkopuolisista työntekijöistä rekisteriin tallennettaviin tietoihin. Uudessa säteilylaissa on selkeästi eritelty vastuut toiminnanharjoittajan ja työnantajan välillä. Jatkossa tiedot sekä toiminnanharjoittajasta että työnantajasta rekisteröidään siis erikseen. Tämän hetkisen käytännön mukaan useimmiten vain tieto työnantajasta on rekisteröity. Käytännössä tämä vaikuttaa eniten tietoja rekisteriin toimittaviin tahoihin eli annosmittauspalveluihin, sillä kerättävät tiedot ulkopuolisten työntekijöiden osalta lisääntyvät ja tiedonsiirtoformaatti uusitaan.
Lue lisää |
|
| |
| |
Uusi säteilylaki velvoittaa magneettitutkimuksia muualla kuin sairaaloissa tekevät ilmoittamaan toiminnan aloittamisesta Säteilyturvakeskukselle (STUK).
Laboratorionjohtaja Pasi Orreveteläinen STUKin ionisoimattoman säteilyn valvonta -yksiköstä toteaa, että uudella säännöksellä halutaan varmistaa, että toiminnanharjoittajat eivät huolimattomuuttaan tai vahingossa aiheuta terveyshaittaa ulkopuolisille. Ikävimmässä tapauksessa seinän takana tehty magneettikuvaus voisi vaikuttaa vaikka sydämentahdistimen toimintaan.
Lue lisää |
|
| |
| |
|
| |
|
|
| |
Uuden säteilylain myötä turvallisuusluvan alaisesta säteilytoiminnasta on tehtävä turvallisuusarvio. Turvallisuusarvion ohjeet ja vaatimukset julkaistaan uuden säteilylain tullessa voimaan. Turvallisuusarvio tulee olla tehtynä 18 kuukauden kuluessa lain voimaan tulosta. Helsingin yliopiston yli-insinööri Kerttuli Helariutta kokeili turvallisuusarvion tekemistä STUKin pyynnöstä.
Säteilyturvakeskuksessa on työstetty mallia ja ohjeita uuden säteilylain vaatimusten mukaisesta turvallisuusarviosta. Keväällä työ oli edennyt vaiheeseen, jossa pyysimme Helsingin yliopiston kemian osaston yli-insinööri Kerttuli Helariuttaa kokeilemaan turvallisuusarvion tekemistä. Helsingin yliopiston kemian osasto käyttää säteilyä monipuolisesti: avolähteet, suuri umpilähde, kiihdytin ja laboratorio Olkiluodon onkalossa ovat riskiprofiileiltaan erilaisia kohteita.
Lue lisää |
|
| |
| |
|
| |
|
|
| |
Uuden säteilylain 12 pykälässä säädetään, että organisaatioiden on pidettävä yllä ja kehitettävä toiminnassaan hyvää turvallisuuskulttuuria. Pykälässä säädetään lisäksi, että Säteilyturvakeskus antaa kansainvälisiin suosituksiin perustuen tarkemmat määräykset hyvän turvallisuuskulttuurin ylläpitämisestä ja edistämisestä sekä turvallisuusjohtamisesta.
Säteilyturvakeskuksen johtava asiantuntija Ritva Bly on parhaillaan miettimässä ja kirjoittamassa näitä tarkempia määräyksiä. Turvallisuuskulttuuri tulee säteilylakiin Ritva Blyn mukaan sen takia, että se on keskeinen asia sekä säteilyturvallisuusdirektiivissä että kansainvälisissä säteilysuojelusuosituksissa. Aiemmin turvallisuuskulttuuri on ollut esillä ST-oheissa.
Hyvän turvallisuuskulttuurin käsite ei Ritva Blyn mukaan ole terminä hankala säteilylaissa käytettäväksi. ”Se johtaa ajatukset ja sen myötä toiminnan oikeaan suuntaan”, hän toteaa.
Lue lisää |
|
| |
| |
|
| |
|
|
| |
STUKille raportoidaan keskimäärin yksi välittömästi ilmoitettava poikkeava tapahtuma noin 80 000–100 000 radiologista tutkimusta tai toimenpidettä kohden vuodessa. Vastaavasti turvallisuusmerkitykseltään vähäisempiä tapahtumia raportoidaan keskimäärin yksi noin 4000–5000 röntgentutkimusta tai -toimenpidettä kohden.
Lue lisää |
|
| |
|
|
