| |
|
| |
 |
|
| |
Viime joulukuun puolivälissä tuli voimaan uusi säteilylaki (859/2018) ja sen nojalla annettu valtioneuvoston asetus ionisoivasta säteilystä (1034/2018), sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoivasta säteilystä (1044/2018) ja sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoimattomasta säteilystä (1045/2018). Säädökset löytyvät Finlexistä osiosta ”Säädökset alkuperäisinä” tai ”Sähköinen säädöskokoelma”. Säädökset löytyvät myös STUKin verkkosivuilta, mistä löytyvät myös säädösten perustelumuistiot https://www.stuk.fi/saannosto/sateilylainsaadannon-uudistus.
Lue lisää |
|
| |
| |
Josihmisten röntgenkuvaukseen syy on muu kuin lääketieteellinen, terveydenhuollon röntgentoiminnan turvallisuuslupa ei toiminnanharjoittajalle yksin riitä vaan kyseistä toimintaa varten pitää olla erikseen Säteilyturvakeskuksesta haettava turvallisuuslupa.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lupamuutoksen jälkeen yksi turvallisuuslupa koskisi kahta erillistä toimintaa.
Ennen kesäkuun puoliväliä STUK käsittelee lupamuutokset maksutta.
Lue lisää |
|
| |
| |
|
| |
|
|
| |
Tammikuussa 2019 astui voimaan sosiaali- ja terveysministeriön asetus säteilyturvakeskuksen maksullisista suoritteista (1259/2018). Asetuksen myötä säteilynkäytön valvontaan liittyvissä maksuissa siirrytään mahdollisimman pitkälle kiinteähintaisiin suoritteisiin. Tämä lisää hintojen ennakoitavuutta ja tekee maksujen määräämisestä ja perimisestä suoraviivaisempaa.
Säteilytoiminnan valvonnasta perittävät maksut
Terveydenhuollon röntgenlaitteen osalta veroluonteinen valvontamaksu perustuu potilaalle arvioon laitteen käytöstä aiheutuvasta efektiivisestä annoksesta. Suoritteista perittävä maksu määräytyy toiminnanharjoittajan tekemän toimintojen luokituksen perusteella. Luokitteluperusteet on esitetty valtioneuvoston asetuksen (1034/2018) liitteessä ja luokittelu sisältyy toiminnanharjoittajan tekemään turvallisuusarvioon. Turvallisuusarvio on laadittava ja toimitettava Säteilyturvakeskukselle 18 kuukauden kuluessa Säteilylain voimaantulosta eli 15.6.2020 mennessä.
Säteilylähteiden ja toimintojen luokittelu siirtymäkautena |
|
| |
|
| |
| |
Henkilökohtainen annostarkkailu, jolla tarkoitetaan ulkoisen ja sisäisen säteilyn aiheuttaman henkilökohtaisen annoksen mittaamista ja määrittämistä, on järjestettävä kaikille luokkaan A kuuluville säteilytyöntekijöille. Myös luokkaan B kuuluville henkilöille voi olla tarkoituksenmukaista järjestää annostarkkailu.
Toisin kuin aiemmin, luokassa A mittausjakson pituus on aina enintään kuukausi. Aiemmin niissä tehtävissä, joissa työntekijä oli luokiteltu luokkaan A pelkästään sen vuoksi, että hän voi joutua säteilyturvallisuuspoikkeamassa alttiiksi säteilylle, oli mittausjakson mahdollista poikkeuksellisesti olla pidempi kuin yksi kuukausi. Luokassa B mittausjakson pituus on enintään kolme kukautta, kuten aiemminkin.
|
|
| |
| |
Ulkopuolisella työntekijällä tarkoitetaan toiminnanharjoittajan säteilytoimintaan osallistuvaa muuta kuin toiminnanharjoittajan palveluksessa olevaa työntekijää, työharjoittelijaa tai opiskelijaa.
Aiemmin säteilylaissa on korostettu toiminnanharjoittajan vastuuta säteilytoiminnasta kokonaisuudessaan. Toiminnanharjoittaja vastaa jatkossakin toiminnan säteilyturvallisuudesta, mutta työntekijöiden säteilysuojelun osalta vastuut jakautuvat toiminnanharjoittajan ja ulkopuolisen työntekijän työnantajan kesken. Tarkemmin tätä vastuunjakoa on säädetty säteilylain 102—104 §:ssä. Ulkopuolisilla työntekijöillä on oltava samantasoinen suojelu kuin toiminnanharjoittajan omilla työntekijöillä.
Myös työntekijöiden annosrekisteriin tallennetaan jatkossa tieto sekä toiminnanharjoittajista ja ulkopuolisten työntekijöiden työnantajista. Tähän käytäntöön siirrytään kevään 2019 aikana, kun annosrekisteriin saadaan tehtyä tarvittavat muutokset.
|
|
|
