Vt. maakuntajohtajan kesätervehdys
Hyvät keskipohjalaiset!
Elämme monessakin suhteessa poikkeuksellista aikaa yhteiskunnassamme ja Keski-Pohjanmaalla. Maailmalta meille levinnyt koronavirusepidemia (COVID-19) on pakottanut meitä toimimaan normaalista poiketen ja siten, että keskiössä ovat perheemme, ystävämme, työtoverimme, koko yhteisömme ja oman itsemme hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtiminen. Siten, aivan oikeutetusti, toimintaamme ovat ohjanneet terveyden säilyttäminen ja siihen panostaminen.
Tunnen suurta huolta vallitsevassa tilanteessa maakuntamme ja kuntien elinvoimaisuuden säilyttämisestä. Kestävien, työllisyyttä ja yritystoimintaa tukevien ratkaisujen tunnistaminen ja toimeenpano valtion sekä maakunnan ja kuntien toiminnassa korostuvat. Kuntien kantokykyä tukeville valtion toimille on suuri tarve. Valtioneuvostomme on vastannut haasteisiin jokseenkin hyvin, tilanteen poikkeuksellisuus tunnustaen. Uutisia uusista ja välttämättömistä toimista on saatu lähes viikoittain. Myös Keski-Pohjanmaalla paneudutaan koronavirustilanteen pysyvien vaikutusten hillitsemiseen. Liitto onkin käynnistänyt tilannekuvan ja tarvittavien toimenpiteiden kartoittamisen maakunnallisen selviytymissuunnitelman laatimiseksi laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Erityisen suurta huolta tunnen koronavirustilanteen seurauksena kasvaneista, eri ikäisten ihmisten ja perheiden sosiaalisista haasteista ja taakasta, joista kantautuu tietoa maakunnan eri toimijoilta. Kaikki toimenpiteet pitkäkestoisten sosiaalisten ongelmien ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi on tehtävä, jotta voimme kaikissa suhteissa palata elämään ennen koronavirustilannetta vallinnutta, jokseenkin turvallista perusarkeamme.
Vallitsevasta tilanteesta huolimatta olemme halunneet Keski-Pohjanmaalla säilyttää perusarkemme. Hallinto toimii, valmistelijat tekevät parhaansa ja päätöksenteko sujuu. Hyvä niin!
Työlistallamme ennen kesälomakauden lähtöä täyteen vauhtiin on vielä alueellisen liikennejärjestelmäsuunnittelun eteenpäin saattamista, maakuntakaavoitusta, hanke-esityksiin ja hankkeisiin liittyvää valmistelua ja päätöksentekoa, ilmastotalkoita ja erityisen haastavissa merkeissä edenneen EU-rakennerahastokauden 2021-2027 neuvottelujen loppuun saattamista. Liiton väki siirtyi etätöihin pääosin maaliskuussa ja on siitä lähtien kotitoimistoilta hoitanut työ- ja virkatehtäviään. Tässäkin suhteessa kevät on ollut arvioitua poikkeuksellisempi. Keski-Pohjanmaan liiton virasto pidetään kiinni 6.7. - 26.7.2020 välisen ajan, joskin henkilöitä meillä työskentelee myös kesän aikana. Tavoitettavuus on siten turvattu!
Suomen suven saavuttaessa Keski-Pohjanmaalla ehkä vuodenajoistamme lempeimmän ajankohdan – kesän, toimeenpanemme vielä maakuntavaltuuston kevätkokouksen siellä tehtävine tärkeine päätöksineen.
Poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia tekoja. Niin tänä keväänäkin, kun järjestimme kahtena toukokuisena lauantaina maakuntailtamat Kokkolan Tullipakkahuoneella. Molemmat iltamat striimattiin verkkoon, ja katselukertoja tähän viikkoon mennessä on kertynyt yli 5 000. Keski-Pohjanmaan liitto halusi olla tapahtumalla tukemassa kaikkien keskipohjalaisten jaksamista arjessa, työn ja perheiden hyvinvoinnin, päivittäisten askareiden ja jaksamisen yhteensovittamisessa. Toivottavasti onnistumme tässä!
Hyvät keskipohjalaiset! Kiitos yhteistyöstänne, tuestanne ja panoksistanne yhteiseen tekemiseen kuluneena keväänä. Toivotan kaikille liiton jäsenkunnille, yhteistyökumppaneille ja kaikille maakuntalaisille palauttavaa kesäloma-aikaa, sillä voimia ja uusia ideoita ensi syksynä taas tarvitaan.
Työ maakunnan ja paremman yhteisen tulevaisuuden rakentamiseksi jatkuu – poikkeuksellista ajoista huolimatta!
vt. maakuntajohtaja Jyrki Kaiponen
|
|
Tiedoksi tuensaajien hankehallinnointiin
Maksatustarkastuksia ja -päätöksiä tullaan tekemään myös kesä-, heinä- ja elokuun aikana, jolloin niihin kohdistuvien oikaisuvaatimusten jättöajat tulevat osumaan myös kesäkuukausille.
Maksatuspäätöksiin kohdistuvat oikaisuvaatimukset on tehtävä 14 päivän kuluessa tiedoksisaannista (Kuntalaki 365/2015 93§), käytännössä 14+3 päivän kuluessa EURA2014 -järjestelmän kautta lähetetyn sähköpostin lähettämisestä.
Aurinkoista kesää
Keski-Pohjanmaan liiton maksatustarkastuksen porukka!
|
|
Esimerkkihankkeita päättyvältä ohjelmakaudelta
Tänä vuonna päättyvä ohjelmakausi on tuonut niin Euroopan tasolla kuin kansallisestikin paljon hyvää. EAKR- ja ESR -hankkeita on Suomessa ollut yli 7700 ja niistä on syntynyt yli 400 yritystä ja melkein 8000 työpaikkaa. Tämän lisäksi runsas 2500 yritystä on käynnistänyt TKI-toiminnan tai yhteistyön yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimuslaitosten kanssa. Tässä artikkelissa esittelemme muutaman erinomaisen Keski-Pohjanmaalla vaikuttaneen hankkeen.
|
|
TEHO Teknologian kautta tietoa kotona hoidettavien tueksi
”Oma koti kullan kallis” -sanonnan moni allekirjoittaa. Erityisesti ihmisen ikääntyessä tulee kodista entistä tärkeämpi tuttuna ja turvallisena paikkana olla.
TEHO -hankkeen suunnitelma perustuu esiselvityksiin, jotka ovat keskittyneet senioreiden hoitotarpeisiin ja hoitajien työtä tukeviin tarpeisiin. Esiselvityksen perusteella keskeisiksi kehittämiskohteiksi ovat nousseet muistisairaiden kotona asumiseen liittyvät monitorointiratkaisut ja niihin liittyvät palvelukonseptit.
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius tekee hankkeessa kehitystyötä yhdessä sosiaali- ja terveyspalveluyhtymä Soiten kanssa.
Syyskuussa 2019 Kokkolassa aloitettiin kolmivuotinen TEHO Teknologian kautta tietoa kotona hoidettavien tueksi -EAKR-hanke, jossa selvitetään liiketunnistimien ja ovianturien hyötyä muistisairaiden hoidossa. Kokeilua on tehty jo pienimuotoisesti palvelutalossa, mutta nyt ensimmäiset tunnistimet on asennettu kotihoidossa olevien vanhusten asuntoihin.
Hankkeessa otetaan käyttöön uutta teknologiaa, sillä ikäihmisten kotona ei useinkaan ole verkkoyhteyttä. Tarkoitus on laajentaa tutkimus mahdollisimman moneen kotiin, näin tietoa saadaan kattavammin.
Jokaiseen huoneeseen asennetaan liiketunnistin, lisäksi ulko-oveen tuleva magneettikytkin kertoo, milloin ovi on avattu. Näin kerätään tietoa siitä, kuinka asukas liikkuu vuorokauden eri aikoina – erityisesti yöaikaan, joka on yksin asuvalla kriittisintä aikaa.
Vastaavia sovelluksia on käytössä ja testissä muuallakin, mutta Kokkolassa tutkimusta tehdään tiiviissä yhteistyössä hoitajien kanssa. Kertyvästä tiedosta rakentuu hoitajille näkymä siitä, miten vanhus pärjää kotona hoitokäyntien ulkopuolella.
Saatava tieto voi tuoda esiin tarpeita muuttaa hoitotyön arkea tai toimintatapoja. Tiedosta on hyötyä hoitohenkilökunnalle, mutta dataa on kuitenkin saatava riittävästi.
Kyseessä ei ole ensisijaisesti hälytysjärjestelmä, joka hälyttäisi esimerkiksi muistisairaan ulko-oven avautuessa. Sellainenkin olisi kuitenkin teknisesti mahdollista.
Tarvittavaa teknologiaa on kehitetty Kokkolassa jo vuosia, ja tähtäimessä on sekä toimintavarma että edullinen systeemi. Esimerkiksi huoltoväli halutaan mahdollisimman pitkäksi, jotta kustannukset pysyvät maltillisina.
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius tekee hankkeessa kehitystyötä yhdessä sosiaali- ja terveyspalveluyhtymä Soiten kanssa.
Koronavirus on aiheuttanut nopean ja ennakoimattoman muutoksen myös hanketoiminnassa ja hankkeissa käytetään harkintaa asiakastyön toteuttamisessa.
TEHO -hankkeessa asennettavat laitteet sijaitsevat vanhusten omissa kodeissa, joten siltä osin hankkeen toteutus on pysähtynyt, mutta hankkeen toteuttaminen jatkuu tilanteen asettamissa rajoissa.
Lisätietoja:
TEHO -hankkeen projektipäällikkö Jukka Määttälä +358 40 744 6968 / Kokkolan yliopistokeskus
|
|
RoboSote - teknologiaratkaisuja sote-alalle
Syksyllä 2019 alkaneessa kolmivuotisessa RoboSote -hankekokonaisuudessa edistetään hoivarobotiikan ja -teknologian, sekä digitaalisten tuote- ja palveluratkaisujen kehittämistä ja hyödyntämistä sosiaali- ja terveysalalla.
Hankkeessa luodaan terveysteknologian innovaatio-, demonstraatio-, kehitys- ja oppimisympäristö, Centria Health Lab, sekä mahdollistetaan eri toimijoiden yhteistyö.
RoboSotessa toteutetaan käytännön teknologiakokeiluja testaten ratkaisuja arki- ja hoivatoimintoihin, vireyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseen, kuntoutukseen, asumisen turvallisuuteen, virtuaaliyhteydenpitoon ja etäyhteyksiin.
Kokeilussa ja testauksissa ovat mm. sosiaaliset robotit, älyrollaattori, robottilusikka, rauhoittava älytyyny ja paljon muuta.
RoboSote, kuten kaikki muutkin tutkimus- ja kehityshankkeet, joutui erikoisen tilanteen eteen, kun COVID-19:ään liittyvä poikkeustila siirsi työntekijät konttorilta kotitoimistoihin. Suunniteltuja toimenpiteitä on mietitty uusiksi, ja aihe on herättänyt myös uudenlaisia avauksia hankkeen sisällä. RoboSote -hanke toteutti ikäteknologiaverkoston kanssa yhteistyössä kyselyn, jossa kartoitettiin sellaisia olemassa olevia etäteknologioita, joista voidaan hyötyä pandemia-aikana. Kyselyyn tulleiden vastausten pohjalta järjestettiin etäteknologia-webinaari, johon osallistui yli 150 aiheesta kiinnostunutta kuulijaa.
Kolmen maakunnan alueella toimiva Centria on toiminut normaaliolojen päiväjärjestyksessäänkin jo osittain etänä, joten epidemia on vaikuttanut hämmästyttävän vähän hanketoiminnan ylläpitoon. Hankkeessa luovia ratkaisuja tehdään ja niille on tarvetta vielä pitkän aikaa.
|
|
Hajautettu biokaasun tuotanto ja nesteytys Suomessa (HABITUS)
Keski-Pohjanmaan liiton päärahoittama HABITUS (Hajautettu biokaasun tuotanto ja nesteytys Suomessa) hanke käynnistettiin 2020 alkuvuodesta Centria-ammattikorkeakoulun TKI-puolella. Hankkeessa tutkitaan maatilakokoluokan biokaasulaitosten kaasun tuotteistamista sekä tuotannon sivuvirtana syntyvän mädätysjäännöksen kustannustehokkaita käsittelytapoja. Keski-Pohjanmaan yhtenä tärkeänä elinkeinona on maatalous, joka työllistää alueella keskiarvoisesti enemmän ihmisiä kuin muualla Suomessa. Alueella olevat nautatilat ovat tyypillisesti suuria, jolloin syntyvän biokaasun raaka-aineen määrä on myös merkittävä, kuitenkin maatilojen biokaasulaitosten yleistymisen esteenä on usein niiden kovat investointikustannukset.
HABITUS -hankkeen tavoitteena on luoda maatilakokoluokan toimintamalli, jossa maatiloilla syntyvät energia- ja ravinnejakeet otetaan talteen kannattavasti, jolloin hyöty jää tuottajalle ja siten myös lähialueelle. Toimintamallin aikaan saamiseksi hankkeen aikana kehitetään uutta tekniikkaa, joka mahdollistaisi biokaasun nesteytyksen kustannustehokkaasti tiloilla. Maatiloilla tuotettua biometaania voidaan käyttää liikennepolttoaineena ja sen nesteyttäminen paikan päällä kasvattaisi metaanin kuljetussetäisyyttä sekä mahdollistaisi suuremman myyntikatteen. Nesteytyksen lisäksi hankkeessa keskitytään suunnittelemaan talteenottojärjestelmä biokaasun sisältämälle hiilidioksidille, minkä avulla hiilidioksidi saataisiin erotettua biokaasusta ja mahdollisesti tuotteeksi biometaanin rinnalle.
Hankkeessa etsitään myös ratkaisua biokaasulaitoksessa syntyvän mädätysjäännöksen käsittelyyn ja ravinteiden talteenottoon. Ravinteiden talteenotto on erityisen tärkeää alueilla, joiden pellot ovat fosforirikkaita kauan jatkuneen ylilannoituksen vuoksi. Mädätysjäännöksen käsittelyn avulla sen ravinteet kuten fosfori ja typpi voitaisiin kuljettaa pidempiä etäisyyksiä kannattavasti ja siten vähentää maataloudessa syntyviä ravinnepäästöjä alueen vesistöihin. Painopisteenä tutkimuksessa on se, että kaikki mädätysjäännökselle tehtävät käsittelyt olisivat kannattavia tilakohtaisesti, jolloin tilalla olisi mahdollista saada lisätuloja biokaasun valmistuksen lisäksi myös esimerkiksi kierrätyslannoitteiden tuotannosta.
Yhtenä painopisteenä HABITUS -hankkeessa on suunnitella virtuaaliosuuskunta, joka tarkastelee nesteytystoimintamallin kokonaiskannattavuutta. Alueella toimivista maatalousyrittäjistä muodostuvan virtuaalienergiaosuuskunnan avulla pyritään löytämään optimaalinen toimintamalli hajautetulle biokaasutuotannolle sekä sen nesteytykselle ja jakelulle.
Kolmivuotisen EAKR-hankkeen rahoituksesta vastaa Keski-Pohjanmaan liitto ja alueen kunnat. Hankkeen yritysrahoituksesta vastaavat Valio Oy ja Ageragas Innovation Oy.
Lisätietoja: www.centria.fi/habitus
projektipäällikkö Anne-Riikka Rautio,
anneriikka.rautio@centria.fi, +358 40 706 4720
|
|
Digitukea tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan
 Suomalainen yhteiskunta siirtyi koronarajoitusten myötä digitaaliseen vuorovaikutukseen muutamassa päivässä. Käynnissä on merkittävä kansallinen muutos, joka on tuonut meistä useimmat uudenlaisen digitaalisen arjen äärelle. Osalle digitaaliset palvelut ovat vieraita, ja he tarvitsevat nyt digitukea eli neuvoja ja apua tietokoneen, matkapuhelimen, tabletin tai muun mobiililaitteen käyttöön enemmän kuin koskaan.
Digitukea on saatavilla vaikka puhelimitse
Digi- ja väestötietovirasto edistää yhteiskunnan digitalisaatiota ja koordinoi valtakunnallista digitukiverkostoa. Digitukea antavat kirjastot, kansalaisopistot, järjestöt ja viranomaiset. Jokainen organisaatio määrittää itse, minkälaista digitukea se tarjoaa. Digituen sisältö vaihtelee sähköisen asioinnin opastamisesta sovellusten asentamiseen ja käyttöönottoon. Etätukea arkiseen sähköiseen asiointiin annetaan puhelimitse, chatissa ja videopuheluna, ja uusia tapoja keksitään lisää koko ajan.
Jokainen voi neuvoa laitteiden ja ohjelmien käytössä apua tarvitsevia läheisiä
- Nyt vallitsevassa tilanteessa digituen tarve on kasvanut merkittävästi. Digituen tarjoajat alueellamme kehittävät etädigitukea parhaansa mukaan. Kannustamme myös kaikkia muita digitaitoisia tukemaan läheisiään. Pieneltäkin tuntuva taito, kuten videopuhelun soittaminen, voi parantaa arkea huomattavasti, kertoo Keski-Pohjanmaan alueellista digitukea koordinoiva projektipäällikkö Asko Eerola.
On hyvä muistaa, että digipalvelut eivät ole kaikkien saatavilla. Kun kirjastot suljettiin, jäi digitaalisten palvelujen ulkopuolelle joukko ihmisiä, joilla ei ole pääsyä nettiin tai siihen tarvittavia laitteita. Kannustamme kaikkia keskipohjalaisia miettimään auttamismahdollisuuksia tai keinoja tämän ongelman ratkaisemiseksi.
Lisätietoja:
Keski-Pohjanmaan digituen koordinointihankkeen projektipäällikkö Asko Eerola
asko.eerola@keski-pohjanmaa.fi +358 44 772 7877
|
|
Uuden ohjelmakauden valmistelussa tärkeitä linjauksia
Uuden Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden 2021-2027 valmistelussa odotetaan parhaillaan tarkempia tietoja komission linjauksista monivuotiseksi rahoituskehykseksi (MFF) kuin kansallisia päätöksiä ohjelman lopullisista painotuksista ja kansallisesta rahoituksen jakautumisesta. Komissio julkisti jo suunnitelmansa mittavaksi jälleenrakennusohjelmaksi koronan aiheuttamista vaikutuksista toipumiseen. Myös oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) rahoitukseen esitetään merkittävää lisäystä. Kansallisesti odotetaan päätöksiä oikeudenmukaisen siirtymän rahaston kohdentumisesta alueellisesti sekä alue- ja rakennepolitiikan rahoituksen alueellisesta jakautumisesta maakuntien välillä. Päätös kaupunkien ekosysteemisopimuksista saatiin viime viikolla. Uudella ohjelmakaudella ekosysteemisopimukset tehdään yliopisto- ja yliopistokeskuskaupunkien kanssa. Maailmanlaajuisella koronapandemialla on ollut vaikutuksensa komission käsittelyaikatauluihin ja koronan vaikutuksia rahoituksen kohdentumiseen tullaan myös pohtimaan rahoituskehyksestä päätettäessä.
Suomen alue- ja rakennepolitiikan rahastojen ohjelman sisällöllistä valmistelua on jatkettu niin ministeriössä kuin Itä- ja Pohjois-Suomen ja Etelä- ja Länsi-Suomen suuralueilla. Parhaillaan viimeistellään mm. ohjelman seurantaindikaattorien sisältöä sekä älykkään erikoistumisen mahdollistavia edellytyksiä. Myös tulevalla ohjelmakaudella käytössä olevia hallinto- ja kustannusmalleja sekä hakuprosesseja on luonnosteltu. Parhaillaan on meneillään myös ohjelman ympäristövaikutusten arviointi. Valtioneuvosto käsittelee ohjelmaluonnoksen syksyllä, jonka jälkeen se toimitetaan komission viralliseen tarkasteluun. Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää ohjelmaluonnoksesta ja sen ympäristöselostuksesta avoimen julkisen kuulemisen syksyllä.
Keski-Pohjanmaalla on aloitettu EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon liittyvän alueellisen suunnitelman valmistelu yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Keski-Pohjanmaan liitto koordinoi Itä- ja Pohjois-Suomen suuralueen yhteisen JTF-koordinaatioryhmän toimintaa vuonna 2020. Tavoitteena on tutkimuslaitosten ja sidosryhmien asiantuntijuutta hyödyntäen laatia oikeudenmukaisen siirtymän rahaston toimeenpanon edellyttämät alueelliset suunnitelmat, joissa kuvataan alueelliset painopisteet ja tavoitteet rahoituksen suuntaamiselle. Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto on osa komission lanseeraamaa Euroopan vihreän kehityksen (Green Deal) ohjelmaa, ja sen tavoitteena on tukea alueita ja aloja, joilla siirtymä vähähiiliseen yhteiskuntaan aiheuttaa taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä haasteita. Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston toimenpiteet tullaan todennäköisesti liittämään osaksi rakennerahasto-ohjelmaa.
Suomen alue- ja rakennepolitiikan rahastojen ohjelman 2021-2027 tämänhetkisessä luonnoksessa on määritelty ohjelman keskeiset strategiset painopisteet. Rakennerahasto-ohjelmalla tavoitellaan vaikutuksia kuuteen eri strategiseen kokonaisuuteen:
- Pk-yritysten kestävän kasvun, kansainvälistymisen, kilpailukyvyn ja digitalisaation parantaminen, ml. pk-yritysten toimintaympäristöä tukevat elinkeinoelämälähtöiset laajakaista- ja liikenneinfrainvestoinnit harvaan asutulla alueella Itä- ja Pohjois-Suomessa
- Vähähiilisen ja vihreän talouden edistäminen, ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen sekä toimet oikeudenmukaisen siirtymän edistämiseksi
- Elinkeino- ja työelämälähtöisten tutkimus- ja innovointivalmiuksien parantaminen ja TKI-verkostotyön edistäminen
- Jatkuvan oppimisen, ammatillisen liikkuvuuden ja työvoiman kohtaannon edistäminen työn murroksessa
- Työnhakijoiden työllistymisen edistäminen sekä työelämän kehittäminen
- Haavoittuvassa asemassa olevien osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen sekä toimet aineellisen puutteen torjumiseksi
Läpileikkaavina periaatteina ohjelmassa ovat kestävä kehitys, sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus, digitaalisuus, kansainvälistyminen, ilmastonmuutos ja innovatiivisuus. Pohjoisen harvaanasutun alueen eli Itä- ja Pohjois-Suomen suuralueen erityisiä alueellisia kehityseroja lieventämään tarkoitettua erityisrahoitusta suunnataan erityisesti elinkeino- ja yritystoimintaa edistävään saavutettavuuteen sekä koulutuksellista tasa-arvoa, hyvinvointia ja osallisuutta lisäävien palvelujen saavutettavuuden kehittämiseen esimerkiksi digitalisaation avulla. NSPA-tuki kohdennetaan Itä- ja Pohjois-Suomen alueen erityshaasteiden ratkaisemiseen. Näitä haasteita ovat mm. pysyvät kilpailukykyhaitat, jotka johtuvat harvasta asutuksesta ja pitkistä etäisyyksistä.
Lisätietoja:
Keski-Pohjanmaan liiton strategiapäällikkö Marita Mutka
marita.mutka@keski-pohjanmaa.fi, +358 40 773 4521
|
|
|
Keski-Pohjanmaan liiton virasto on suljettu ajalla 6.7. - 26.7. kesälomien vuoksi.
|
|
Keski-Pohjanmaan liitto
Rantakatu 14
67100 Kokkola
Puh. +358 40 160 5700
www.keski-pohjanmaa.fi
|
|
|
|
|
