HYVÄT MAAKUNTALAISET!

Energiamurros on Keski-Pohjanmaan maakunnan yksi keskeisimmistä muutoksessa olevista asioista, ja vaikuttaa suoraan ja välillisesti maakuntamme kehittämiseen, kansalaisiin, kuntiin, elinkeinoihin ja laajasti maakunnan eri toimintoihin. Energiamurros tarkoittaa siirtymää, jonka aikana siirrytään uuteen energian tuotantotapaan ja järjestelmään. Energiamurroksen seurauksena entisistä energian kuluttajista saattaa tulla energian tuottajia esimerkiksi kotien katoilla olevien aurinkopaneelien mahdollistamana. Olennaista asiassa on, että jatkossa käytämme energiamme viisaammin ja nykyistä tehokkaammin, samalla kun käyttämämme energia kuormittaa ympäristöämme vähemmän.

Suomessa pääministeri Sanna Marinin hallitus on hallitusohjelmassaan asettanut kunnianhimoiset tavoitteet vähähiilisyyteen siirtymisen edistämiseksi yhteiskunnassamme. Tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Siten Suomi olisi ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta maailmassa.  Hallitusohjelman mukaisesti Suomi tavoittelee myös turpeen energiakäytön puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Turpeen energiakäyttö on viime vuosina vähentynyt muun muassa päästöoikeuden hinnannousun vuoksi. Selvitysten ja arviointien perusteella on todennäköistä, että turpeen käyttö vähenee vuoteen 2030 mennessä hallituksen tavoitetta enemmän.

Kun fossiilisista polttoaineista pyritään nopeasti eroon ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja osin myös Venäjän Ukrainaan kohdistamien sotatoimien seurauksena, on koko energiasektorimme voimakkaassa muutoksessa. Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuodelle 2030 ohjaavat Suomen siirtymistä kohti ilmastoneutraaliutta. Tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus vähintään 51 prosenttiin energian loppukulutuksesta ja 30 prosenttiin tieliikenteen käyttämän energian loppukulutuksesta. Energiamurroksen toteuttaminen on haastavaa, koska kyse on paljosta - energia liittyy kaikkeen.

EU:n maaraportissa Suomelle (2020) todetaan, että Suomi on pitkälti saavuttamassa vuoden 2020 ilmastotavoitteensa, mutta hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä edellyttää kunnianhimoisia uusia toimenpiteitä. Suomen osalta erityistavoitteena on turpeen energiakäytöstä luopuminen. Turpeen energiakäyttö Suomessa oli vuonna 2020 noin 42 489 TJ (11,8 TWh), eli noin 3,3 % kokonaisenergiankäytöstä. Suomessa turpeella tuotetaan sähköä ja lämpöä yhdyskuntien ja teollisuuden tarpeisiin. Turvetta käytetään myös kasvualustoissa ja eläinten kuivikkeena. Turpeesta valmistetaan myös esimerkiksi aktiivihiiltä.

Turpeen noston vähenemisen kokonaisvaikutukset maakunnassa ja erityisesti Kaustisen seutukunnassa ovat merkittävät, koska ne kohdistuvat sekä varsinaisiin turveyrityksiin että myös turveyrityksille palveluja tarjoaviin koneurakoitsijoihin, kuljetusyrityksiin, varastointiin, teiden kunnossapitäjiin, rakentamiseen, jätehuoltoon, energian tarjoajiin, paikallisiin kauppoihin, konehuoltoyrittäjiin, ympäristövalvontaan sekä hallintopalveluihin ja rahoituspalveluihin. Muutospaineen alaisten yritysten on sopeuduttava uuteen tilanteeseen ja valmennettava henkilöstönsä osaaminen uutta tilannetta vastaavaksi.

Suomessa rakennetaan tuulivoimaloita eniten Euroopassa. Tänä vuonna valmistuu lähes 350 tuulivoimalaa, joka on kaksinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna. Maaliskuuhun 2022 mennessä on julkaistu 348 tuulivoimahanketta, joista 336 koskee maatuulivoimaa ja 12 merituulivoimaa. Hankkeiden koko on 54 371 MWh eli 34-kertainen Olkiluoto 3:een verrattuna.

Sähköstä tuotettiin vuonna 2021 tuulivoimalla 9,4 %. Vuoden 2022 aikana osuus nousee noin 15 prosenttiin. Tuulivoimayhdistyksen ennusteen mukaan viimeistään vuonna 2025 sähkönkulutuksesta noin 25 % katetaan tuulivoimalla. Jatkossa keskiössä on yhä enemmän avomerituulivoima, koska sillä päästään suurempaan teholuokkaan mitä maalla.

Keski-Pohjanmaalla tuulivoimapuistot ovat rakentumassa lainvoimaisen maakuntakaavan mukaisesti. Kuntatasolla on ollut aktiivinen kansalaiskeskustelu käynnissä ja kunnat päättävät hankkeiden edistämisestä tahoillaan. Maakunnan tuulivoimarakentamisen toisen vaiheen suunnittelu on aloitettu. Potentiaalisten tuulivoima-alueiden petolintu- ja susiselvitykset ovat meneillään ja valmistuvat syksyn aikana.

Keski-Pohjanmaan liitto edistää myös biokaasuhankkeiden syntymistä alueella. Biokaasun tuotanto ja käyttö edistävät monia myönteisiä asioita; maatalouden ravinnekierto tehostuu ja liikenteen päästöt vähenevät. Liitto pyrkii omalla toiminnallaan vaikuttamaan siihen, että biokaasutuotannon investointikustannuksia alennettaisiin, lopputuotteista saatavaa myyntihintaa parannettaisiin ja maataloudesta saatavien raaka-aineiden hankintaa voitaisiin tehostaa.

Vetytaloutta rakennetaan maakunnassa uudeksi viennin tukijalaksi vuoteen 2030 mennessä. Perusajatuksena on korvata nestemäiset polttoaineet kokonaan tai osittain vedyllä. Vetytalouden kehittämisessä Keski-Pohjanmaan liitto tukee voimakkaasti vetytalouden kehittämiseen ja innovaatioihin liittyviä hankkeita. Olemme myös aktiivisesti mukana yhteistyössä kansallisen vetyverkoston kanssa. Vetyverkostossa on mukana 58 toimijaa Suomesta ja Ruotsista, ml. Kokkolan kaupunki ja Kokkolan suurteollisuusalue (KIP).

Suomen tulevaisuuden energiajärjestelmä rakentuu vahvasti uusiutuvan energian varaan. Tulevaisuuden keskipohjalainen energiajärjestelmä turvaa kansalaisten ja elinkeinojen tarvitseman energian toimitus- ja huoltovarmuuden, mahdollistaa kysyntäjoustot, hyödyntää Keski-Pohjanmaan kehittämishankkeissa syntyneitä uusia varastointitekniikoita, hyödyntää maakunnassa kaivettuja ja jalostettuja akkumineraaleja, hyödyntää kehittyviä lämmitystekniikoita sekä uudistuvia liikenneratkaisuja. Vesivoimallakin on roolinsa, vaikka Keski-Pohjanmaa ei tuotannollisesti ole erityinen vesivoiman tuottajamaakunta. Vesivoima mahdollistaa tasaisen sähkön tuottamisen ja se toimii mainiosti uusiutuvien energiamuotojen säätövoimana.

Keski-Pohjanmaan liitto on mukana Keski-Pohjanmaan energiamurroksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tuemme kuntien ilmastotyötä maakunnallisella työllä ja resursseilla. Maaliskuun alussa liiton palveluksessa aloitti ilmastoasiantuntija, jonka tehtävät liittyvät vahvasti kuntien ilmastotyön ja tarpeiden kehittämiseen, rahoitustarpeiden tunnistamiseen ja hankeyhteistyön edistämiseen. Tiivis yhteistyö kuntien kanssa on alkanut.

Hyvää ja energiantäyteistä kesää kaikille!
 
Maakuntajohtaja Jyrki Kaiponen
 

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Brysselissä valvoo Etelä-Savon, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Lapin, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon toimijoiden etuja. EU-toimisto parantaa maakuntaliittojen kanssa yhteistyössä tehtävän edunajamisen kautta Itä- ja Pohjois-Suomen elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä toimintaedellytyksiä.
Toimiston päätehtäviä ovat EU-edunajaminen ja aluemarkkinointi, koulutus ja hanketoiminnan tuki sekä tiedonvälitys. Nelihenkistä tiimiä vetää toimiston johtaja Kari Aalto, jonka tehtäviin lukeutuu muun muassa suhteiden ylläpitäminen maakuntiin ja EU-instituutioihin sekä EU-politiikan yleinen seuranta ja vaikuttaminen erityisesti alue- ja rakennepolitiikassa sekä arktisessa ja liikennepolitiikassa. Ilmasto- ja metsäpolitiikan erityisasiantuntijana toimii Tiia Talvisara, jonka tehtäviin kuuluu esimerkiksi erilaisten maakuntien asiantuntijaverkostojen koordinointi. Helmikuussa tiimiin liittyi Eerikki Vainio, jonka erityisasiantuntijan tehtävät liittyvät erityisesti älykkääseen erikoistumiseen sekä TKI- ja koulutuspolitiikkaan. Tiedottamisesta ja muun henkilökunnan antamista toimeksiannoista huolehtii tämän vuoden ajan toimiston harjoittelija Katja Palosaari.

Brysselin EU-toimisto tuottaa lisäarvoa alueella monin eri tavoin. Läsnäolo Euroopan politiikan keskuksessa mahdollistaa ennakoivan tiedonkeruun EU-politiikasta, lainsäädännöstä ja rahoituksesta. Tämä mahdollistaa oikea-aikaisen ja kohdennetun edunajamisen, jotta Itä- ja Pohjois-Suomi pystyy vaikuttamaan päätöksentekoon oikealla hetkellä sekä tarttumaan mahdollisuuksiin, joita EU:n suunnalta tarjotaan.

 

Liiton virasto on suljettu 4.-22.7.2022. Hyvää kesää!