Menestystä hakemassa

Meneillään olevan maakunnan vuoteen 2040 ulottuvan strategiaprosessin aikana olemme usein päässeet kysymään itseltämme, mitkä ovat Keski-Pohjanmaan maakunnan – ihmisten, kuntien ja kaupunkien, elinkeinoelämän, eri toimijoiden – menestyksen avaimet tulevaisuuteen. Kyse on pitkälti niistä painotuksista, jotka edistävät maakunnan osaamisen, erikoistumisen ja kilpailukyvyn kehittymistä ja ovat edellytys Euroopan unionin alue- ja tutkimusrahoitusvälineiden käytölle.

Päättymässä olevalla Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmalla on toteutettu erityisesti Keski-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategiaa, jonka keskiössä on alueen luonnonvarojen, energia-alan, kemian osaamisen sekä digitalisaation innovatiivinen yhdistäminen. Ohjelmakaudella on luotu paljon ja mahdollistettu uusien investointien syntyminen alueellemme erityisesti tulevaisuuden kehittyvillä alueilla, kuten akku- ja kaivosteollisuudessa sekä bio- ja kiertotaloudessa.
 

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitusta on kohdennettu alueellisiin vahvuuksiin kuten elintarvikkeiden, turkisten ja energian tuotantoon sekä metsätalouden ja puutoimialan edistämiseen. Maaseuturahastosta on rahoitettu maaseudulla toimivien mikro- ja pienyritysten kasvua ja kilpailukykyä edistäviä investointeja mm. elintarvike-, metalli-, puunjalostus-, rakennus- ja matkailualoille sekä eläinlääkintäpalveluihin.
 

Tulevan ohjelmakauden Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 varaan laskemme paljon. Menestyksen perusta rakentuu joidenkin peruselementtien varaan. Ensinnäkin tarvitsemme julkisia ja yksityisiä investointeja. Erittäin kehittäviä ovat sellaiset investoinnit, jotka kohdentuvat kuntiimme ja kaupunkeihimme pitkälti nykytilaa säilyttävän valtionosuusjärjestelmän päälle. Tässä suhteessa tulevan Euroopan Unionin ohjelmakauden rahoitus on maakunnallamme aivan välttämätön. Ilman sitä aluekehittämisemme köyhtyy ja uusien innovaatioiden ja investointien edistäminen rapautuu.
 

Toiseksi, menestystämme vahvistaa kilpailukykymme. Keski-Pohjanmaan kilpailukyky muodostuu yritysten menestyksen, vahvan työllisyyden ja kehittyvän aluetalouden ja kansainvälistymisen kautta, ja siihen linkittyvät myös osaamiseen ja saavutettavuuteen liittyvät seikat. Innovaatioiden ja investointien avulla luomme työpaikkoja ja mahdollistamme ihmisten osaamisen kehittymisen samalla, kun vahvat perusteollisuutemme ja maatalous kannattelevat toimeentuloa. Ihmisten hyvinvointi lisääntyy, kun työpaikkoja on tarjolla ja omaa osaamistaan voi kehittää, omalla alueellaan. Talouspolitiikan rinnalla koulutuspolitiikka muodostuukin kuntiemme ja kaupunkiemme kannalta keskeiseksi veto- ja pitovoimatekijäksi.
 

Kolmanneksi menestystekijäksi asettuu saavutettavuus. Saavutettavuuden kehittäminen muodostaa kokonaisuuden, johon linkittyvät niin elinkeinoelämän ja asukkaiden toiminta- ja elinympäristön kehittäminen kuin fyysisen ja digitaalisen saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän kehittäminen. Saavutettavuudella on merkittävä vaikutus alueen veto- ja pitovoimaan sekä hyvinvointiin ja kilpailukykyyn. Siksi mitään edunvalvonnassa meneillään olevaa hanketta, kuten Kokkola-Pietarsaari lentoliikenteen turvaaminen, Kokkolan sataman nostaminen muiden eurooppalaisten ydinverkon satamien kategoriaan, valtatie 8 kehittämishankkeiden toteutumisen turvaaminen, henkilö- ja tavaraliikenteen palvelutason ja välityskyvyn kehittäminen sekä alueellisen tieverkon parantaminen, ei voi väheksyä. Ei myöskään tarvetta edistää digitaalista kehittämistä.
 

Neljäntenä tarvitsemme laadukkaan elinympäristön lisäksi myös laadukasta tutkimus- ja koulutusosaamista. Yliopistokeskus Chydeniuksen, ammattikorkeakoulu Centrian ja Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä Kpedun yhdistelmä ja yhteistyö muodostavat vahvan soveltavan tutkimuksen ja tuotekehittämisen sekä työperäisen oppisen keskittymän, jossa oppilaitosten ja yritysten yhteistyöllä on erityinen merkitys. Muutoinkin haluan muistuttaa maakunnassamme toimivien oppilaitosten ja muiden koulutuspalveluja tuottavien toimijoiden tärkeydestä, jotka muodostavat keskeisen osan tulevaisuuden Keski-Pohjanmaan ”voittavaa joukkuetta” kaiken muun niiden tarjoaman aktiviteetin lisäksi.
 

Ehkä kuitenkin tulevaisuuden menestyksemme keskeisin peruspilarimme on voimakas, yhteinen tahtotila – meidän Keski-Pohjanmaamme. Sen tulee kuulua ja näkyä toimissamme ja suhteessa muihin maakuntiin ja erityisesti valtion hallintoon. Suotuisa valtiosidos onkin pienen maakuntamme menestymisen edellytys. Yhteistä tahtotilaa ruokkii ja vahvistaa myös vahva paikallinen ja alueellinen strategiatyö. Yhteinen uusien hankkeiden ideointi ja toteutus yhdessä vireän keskipohjalaisen kulttuuri- ja järjestökentän kautta antaa vahvan leimansa tulevaisuuden menestyksellemme.
 

Yhteisenä tavoitteenamme tuleekin olla, että vuonna 2040 Keski-Pohjanmaa on hyvinvoiva, kestävän kasvun maakunta.

Hyvää ja turvallista kesää kaikille
 

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelma, Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027, on edennyt huhtikuussa toteutetun kuulemisvaiheen jälkeen viimeistelyvaiheeseen ja komission ennakkokäsittelyyn. Ohjelmaluonnosta on viimeistelty työ- ja elinkeinoministeriön johdolla yhteistyössä suuralueiden kanssa mm. mahdollistavien edellytysten ja indikaattorien osalta. Tavoitteena on, että ohjelmaluonnos etenee valtioneuvoston käsittelyyn ja sen jälkeen komission viralliseen käsittelyyn niin, että ohjelmakausi voidaan käynnistää syyskuussa 2021. Ensimmäiset rahoitushaut käynnistyisivät tällöin alueilla loppuvuoden aikana. Tällä hetkellä päätöstä suuralueittaisesta ja maakunnittaisesta rahoituksen jaosta odotetaan edelleen. Ohjelman rahoitus on yhteensä n. 1,9 mrd euroa.
 

Ohjelmaehdotus sisältää Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) tuettavat toimet. Ohjelma tulee sisältämään myös oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (Just Transition Fund, JTF) toimenpiteitä, jotka täydennetään ohjelmaan myöhemmin syksyn 2021 aikana. Rahaston alueellisten ohjelmien toteutus on tarkoitus aloittaa vuoden 2022 alussa. Toimien tavoitteena on lieventää ilmastosiirtymän haitallisia vaikutuksia tukemalla alueita ja työntekijöitä, joihin siirtymä vaikuttaa eniten.
 

EAKR:n osalta ohjelmassa tuetaan tutkimus- ja innovointivalmiuksia, kuten kehittyneiden teknologioiden käyttöönottoa, digitalisaatiota sekä pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn parantamista sekä edistetään Suomen hiilineutraalisuustavoitetta, erityisesti energiatehokkuuden, ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja kiertotalouteen siirtymisen näkökulmasta. Itä- ja Pohjois-Suomen saavutettavuutta parantavat paikalliset infrastruktuuri-investoinnit sisältyvät ohjelmaan omana toimintalinjanaan. ESR+ -toimin ohjelmassa edistetään sosiaalisemman Euroopan tavoitetta mm. työelämään pääsyn parantamisen, jatkuvan oppimisen ja aktiivisen osallistamisen tukemisen kautta. Myös vähävaraisimmille tarkoitettu ruoka-apu ja lastensuojelun kehittämiseksi tehtävät sosiaaliset innovaatiot sisältyvät ohjelmaan. Ohjelman rahoituksesta 35 % kohdennetaan vähähiilisyyttä edistäviin hankkeisiin.
 

Työ- ja elinkeinoministeriö on jo aloittanut uuden ohjelmakauden käynnistyskoulutukset välittäville toimielimille eli maakuntien liitoille ja ELY-keskuksille. Koulutukset jatkuvat syksyllä, ja syyskuussa on myös tarkoitus järjestää maakunnan rahoittajaviranomaisten yhteinen infotilaisuus alueen hanketoimijoille.

Keski-Pohjanmaan liiton 10.5. päättyneessä EU:n elvytysvaroja koskevassa REACT-EU hankehaussa peräänkuulutettiin kehittämistoimia, joilla edistetään maakunnan toipumista koronakriisin aiheuttamista vahingoista ja luodaan samalla pohjaa talouden elpymiselle. Erityisesti toivottiin digitalisaatiota ja vihreää siirtymää edistäviä tutkimus- ja kehittämishankkeita.

Haussa saatiin 12 kehittämishakemusta, joille rahoitusta haettiin yhteensä 3,3 miljoonan edestä.
 
Jätetyissä hakemuksissa keskitytään kiertotalouden ja digitalisaation vauhdittamisen lisäksi etenkin yritysyhteistyön ja yrityksille tarjottavien palvelumallien kehittämiseen sekä yritysten kansainvälistymistä, vientiä ja uudistumista tukeviin kehittämistoimiin.   

Hankkeiden valmistelu on käynnissä, ja tavoitteena on saada hankkeet kesälomien jälkeen kokoontuvan maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön käsiteltäväksi.  

Smart City Kokkola

Tulevaisuuden älykkäät kaupungit ja niiden palvelut rakentuvat digitaalisuuden, langattomuuden ja niiden avulla tuotetun datan hyödyntämisen pohjalle. Selviytyäkseen tulevaisuuden haasteista kaupunkien on lisättävä digitalisaation hyödyntämistä, datan tuottamista ja sen tehokasta käyttämistä. Kaupungit voivat ottaa käyttöön erilaisia sensoriteknologioita etsien esineiden ja teollisen internetin (IoT) soveltamismahdollisuuksia. Yritykset voivat kehittää uusia, kerättyyn ja jalostettuun tietoon pohjautuvia tiedon palveluja ja tuotteita.
 

Keski-Pohjanmaalla syksyllä 2021 käynnistyvässä SCIP -hankkeessa haetaan ratkaisuja kaupunkien digitalisaatiomurrokseen tuomalla yhteen erilaisia toimijoita muodostamaan älykkään kaupungin innovaatiokeskittymä ja kehittämällä uudenlainen, avoin älykaupungin innovaatioalusta, joka mahdollistaa erilaisten, älykkäisiin kaupunkeihin soveltuvien teknologioiden, konseptien ja tuotteiden kehittämisen ja pilotoimisen.  Alustan toteuttamisessa otetaan huomioon niin kotimaassa kuin muualla maailmalla ideoidut ja pilotoidut konseptit.
 

Tavoiteltava innovaatiokeskittymä ja alusta mahdollistavat uudenlaisen yhteiskehittämisen ja tiedon hyödyntämisen niin yrityksille, kaupungin edustajille, tutkijoille, opiskelijoille kuin kaikille kaupungin asukkaille.
 

Toiminta avaa myös verkostoitumisväylän muihin älykaupunkeihin, joka mahdollistaa uuden kansainvälisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen syntymisen.
 

Hankkeelle on myönnetty Euroopan aluekehittämisrahaston (EAKR) rahoitus ja se toteutetaan ajalla 1.9.2021-31.8.2023.